Multisport-cup:n 3. osakilpailu kilpasarjoille. Tuotto käytetään Lohjan sairaalan lasten osaston hyväksi.
Loppusanat
Päivitetty 2007-09-24
Muutamia öitä on nukuttu Lohjanjärven Yöseikkailun temmellysten jälkeen ja ns. normaali arki on jälleen laskeutunut lohjalaiskoteihin ja on jo korkea aika tehdä loppuyhteenvetoa.
Kesälomat on siis törsätty viimeistä minuuttia myöten ja seikkailukisaa tehdessä aika suorastaan lensi kuin iltamissa. Allekirjoittaneen asunto alkaa pikkuhiljaa taas muistuttaa kotia, jossa asustaa nykypäivän ihminen eikä suinkaan mikään luolamies (vaikka siltä on tässä viimeisten viikkojen aikana alkanut tuntua). Tämä(kään) seikkailija ei kerta kaikkiaan kyennyt hoitamaan ihan kaikkia asioita ja kotitöitä tuntui jäävän pahasti rästiin. Vieläkin täällä on lojumassa yöseikkailun materiaalia löytötavaroista lehtijulkaisuihin. Vielä lauantaina 4.8. tämä näytti enemmän hävitetyltä Jerusalemilta kuin viihtyisältä kodilta. Astiakaapin sisällön joku tonttu oli käynyt nostamassa tiskipöydälle ja samalla törkeästi vielä tyhjentänyt jääkaapin. Huomasin myös, että samainen yöllinen tonttu oli käynyt ahkeroimassa vaatekaapin kimpussa ja oli runtannut lähes koko garderoobini yhdeksi mytyksi pyykkikoriin. Kieltämättä hetken odottelin herääväni siitä painajaisesta. Yritin jopa herätellä itseäni haarukalla ja siitä jäi vain kohtuullisen ikävät jäljet… Heräsin kaikesta huolimatta todellisuuteen ja tässä on vierähtänyt useita päiviä paikkaillessa taistelun jälkiä.
Päällimmäisenä vielä kilpailunjohtajan mieltä painavat asiat, jotka jäivät hieman oman onnensa nojaan. Nämä asiat vaikuttivat mm. dramaattisesti tuloslaskentaan tai ainakin korttien tarkistamiseen, joka välillisesti aiheutti tulospalvelulle ylimääräistä ja odottamatonta jumppaa kisan jälkeisiksi päiviksi. Tapahtumaa edeltäneiden valvottujen öiden aiheuttama univelka oli maksettava ennen kuin oli edes järkevää ryhtyä suorittamaan korttien uusintatarkastusta, sillä merkintäyhdistelmiä korteissa oli yhtä monta kuin oli tarkastettavia korttejakin. Lisäksi tulospäällikön sekä ratamestarin perheet olivat jo kärsivällisinä odottaneet vuoroaan viikkokausia, joten oli minusta täysin kohtuullista lykätä tulostenlaskua sen verran, että työmyyrämme pääsivät näyttäytymään kotona ja heidän lapsensa saivat riemuiten todeta että: "ÄitiÄiti... tuu kattomaan, isi tuli käymään meillä!"
Joitakin negatiivisia asioita nousi esille tapahtuman aikana sekä tapahtuman jälkeen. Ne eivät kuitenkaan olleet mitään suuria tai mullistavia asioita vaan lähinnä pieniä yksityiskohtia, jotka aiheuttivat mielipahaa osallistujille. Jotkut joukkueet antoivat järjestäjille jopa ansaitsemiamme risuja. Hyvin perusteltuihin "negatiivisiin" palautteisiin olemme tietenkin vastannet ja joihinkin jopa luvanneet muutosta jos joskus vielä tapaamme näissä merkeissä. Suuret kiitokset niille osallistujille jotka ovat vilpittömästi jakaneet kiitosta panostuksestamme ja ovat ymmärtäneet ettei tällaista tapahtumaa loihdita kasaan hetkessä.
Liikuttavan positiivisestakin palautteesta olen saanut nauttia ja siitä ihan special-tänx. Moiset huomionosoitukset ovat paras palkkio millä vapaaehtoistyöläinen jaksaa tehdä tällaista työtä vuodesta toiseen vaikka on usein ripustamassakin rukkasia naulaan. Olemmekin saaneet jo lukuisia pyyntöjä järjestää vastaavanlainen tapahtuma uudelleen. Olemme kuitenkin päättäneet hoitaa tämän tapahtuman ensin kunnialla loppuun ja sen jälkeen muut projektit odottavat tekijöitään.
Jos ryhdymme vielä vastaavanlaiseen leikkiin niin jotain on jo valmiina. Kilpailun nimi sekä logo eivät syntyneet yhdessä yössä vaan niitä Pieni Takapiru, siis Ville Kujala, kehitteli lähes kyllästymiseen asti. Nettisivujen käynnistäminenkään ei tapahtunut hetkessä vaan niistäkin kehiteltiin kolmen - neljän eri näkemyksen summa. Ennen kaikkea kilpailuohjeet ja reittikirjat ovat nyt valmiina ja kieltämättä toimivat hyvänä runkona uutta kilpailua ajatellen. Ohjeet vaativat vielä hieman täsmennyksiä seikkailunkulun selkeyttämiseksi, jotta vältyttäisiin siltä epätietoisuudelta joka vallitsi useiden joukkueiden keskuudessa.
Eipäs kuitenkaan mennä asioiden edelle. Lohjan Urheiluautoilijat järjestää näillä näkymin autosuunnistuksen SM-osakilpailun syksyllä 2008 täällä Lohjalla yhdessä Autoliiton Lohjan osaston kanssa ja siihen tarvitaan myös valtavasti talkootyötunteja. Eräs Autosuunnistaja vastaa tuon kilpailun reitistä ja eiköhän Satunnaiselle Seikkailijallekin jotain hanttihommia siellä ole tarjoilla, etenkin kun on takataskussa voimassaoleva AKK:n toimitsijalisenssi. Tässä yhteydessä haluaisinkin esittää kiitoksemme Lohjan Urheiluautoilijoille joka on pääjärjestäjänä ollut mukana toteuttamassa tätä seikkailutapahtumaa.
Aivan erityisen maininnan haluan antaa eräälle afrikkalaiselle seikkailu-urheilujoukkueelle joka oli mukana täysin suomalaisin voimin. Molemmat henkilöt (jäsen T sekä jäsen H) ovat Satunnaisen Seikkailijan tuttavia ja erittäin kovia suunnistajia molemmat. Heidän suorituksensa jäi lähtemättömästi kaikkien tapahtumaa läheltä seuranneiden mieleen. Kaverukset ilmoittautuivat kuntosarjaan lähettämällä kilpailunjohtajalle tekstiviestin perjantai-iltana klo 22:35 että he TULEVAT kuntosarjaan! Toverukset karauttivat autoillaan pelipaikalle vasta starttihetkellä ja työnjako tuntui olevan hyvin selvillä heti kättelyssä. Jäsen H kipaisi rantamakasiinille ilmoittautumaan jäsen T:n jo aloitellessa palapelin kokoamista. Palapelin jälkeen he antoivat kilpailunjohtajalle ensimmäisen questin: "Toimita fillarit pyöräilyn lähtöpaikalle". Itse olin kyllä suunnitellut seurailevani kuntosarjalaisten melontaa auringon noustessa mutta olinkin kilpailun tiimellyksessä täysin yllättäen huomannut joutuneeni kenialaisjoukkueen huoltajaksi...Voi Juku!
Amatöörit tarvitsevat reittikirjaa! (ts. heillä ei ollut sitä)…ja jo CP2:n jälkeen matkalla kolmoselle he hämmästelivät sitä, kuinka kaikki muut luovuttavat ja rantautuvat Hiidensalmeen, eivätkä mene loogisesti (kilpasarjan) CP3:lle. Melontaosuuden päätteeksi toverit joutuivat sitten erilleen kun toinen lähti kilpailukeskuksessa sijainneesta autosta hakemaan pyöränlukkoon sopivaa avainta, ensimmäisen huristellessa kartan kanssa Sallisen peesiin, huikaten vain terveiset että tuu perässä ja ota kiinni sitten kun saat fillarin liikkeelle. Unihiekkaa oli kilpailunjohtajalla sen verran silmissä että tulin vahingossa opastaneeksi jälkimmäistä kaveria harrastesarjan reitille eikä toverusten tiet enää sinä päivänä kohdanneet. Kyllähän he soittelivat kilpailunjohtajalle milloin mistäkin ja milloin kenenkin toimitsijan puhelimesta. Oli ehkä parempikin etteivät herrat tavanneet toisiaan enää sillä tarina kertoo Aurlahdenrannassa nähdyn, viilentävästä kylvystä huolimatta, melkoisen kuuman kaverin jolla tuntui olevan jotain muuta kuin hyvin lempeitä ajatuksia joukkuetoveriaan kohtaan.
Tapahtumamme jätti ainakin allekirjoittaneen hampaankoloon asioita jotka olisi pitäneet tehdä toisin. Olin suunnitellut kirjoittelevani niitä huomioita tässä loppukaneetissa ja sitä hieman eräille henkilöille jo lupailinkin mutta niitä kirjoitellaan tapahtuman puolesta sitten kun olemme ensin käyneet niitä läpi kisaorganisaation kesken. Kenties vielä julkaisemme yhteenvedon asioista joissa koimme saavuttaneemme tavoitteet ja jopa tärkeämpänä pidän analysointia asioista joissa emme ihan yltäneet tavoitteisiin.
Pääsimme 17.8. luovuttamaan kilpailun tuoton lahjoituksena Lohjan sairaalan lasten osastolle ja syksyn kuluessa pidämme lopullisen loppupalaverin, jotta saamme sulkea tämän lehden ja suunnata katseemme aivan uusiin haasteisiin. Eli kysynkin nyt ja tässä itseltäni että opimmeko tästä "seikkailusta" seikkailu-urheilun maailmaan mitään??? Luultavasti emme oppineet siis niin yhtään mitään ja jatkamme vaeltamista kohti tuntemattomia seikkailuja. Ehkä vielä jokin erittäin hyvä good-idea juolahtaa mieliimme ja sitten se on taas morjens!
Valtavat kiitokset kaikille tapahtumaamme osallistuneille, niin kilpailijoille kuin toimitsijoille sekä kaikille avustajille jotka olitte toteuttamassa ja luomassa hyvää tunnelmaa Lohjanjärven Yöseikkailu-tapahtumassa. Kaikkien teidän (ihan joka ikisen) ansiosta saamme jakaa eteenpäin hyvää mieltä ja hieman taloudellistakin tukea Lohjan sairaalaan.
KIITOS!
Jyrki Kujala alias Satunnainen Seikkailija